keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Elämän virta vie.

     Olet joella kalastamassa. Ranta on risukkoinen. Sieltä ei pysty kunnolla heittelemään. Keskellä jokea, syvemmässä vedessä, isot kalat maikkuvat. Sinne asti pitäisi lippa saada kantamaan. 
     
     Lähdet varovasti kahlaamaan. Levät kivien päällä tekevät ne liukkaiksi. Varoen, askel askeleelta, etenet lähemmäksi ottipaikkaa. Tuon kiven luokse kun pääset, niin siitä sitten... Äkkiä jalka lipeää kiveltä ja kaadut selällesi veteen. Kova virta lähtee kuljettamaan sinua alaspäin. Räpiköit virrassa vapa kädessä, yrität pysyä pinnalla ja päästä vedestä pois.

     Viimein, kosken alla suvannossa, saat rantapajuista kiinni ja tilanne rauhoittuu. Vedät itsesi rantaan ja kömmit ylös kuivalle maalle. Vaatteet likomärkinä alat riisua niitä, kaadat vedet pois saappaista. Kierrät vaatteet kuivaksi, kiroten tuuriasi. Ei auta. Puet vaatteet yllesi ja lähdet kävelemään takaisin asentopaikalle. Matka jatkuu yhtä kokemusta rikkaampana. Jälkeenpäin asia kylläkin naurattaa, kun muistelelet kavereille seikkailuasi Lapinmaassa.

     Elämä on kuin joki. Enimmäkseen se on rauhallista suvantoa, mutta välillä on kuohuvia koskia. Elämän virrassa kelluessamme nautimme hiljaiselosta, Matka jatkuu eteenpäin kuin itsestään. Kaikki on hyvin. Huomaatta vauhti kuitenkin välillä kiihtyy ja yhtäkkiä olemme kosken niskalla. Mistä kohtaa koskea pitää kulkea, ettemme törmäisisi kiviin - elämän karikoihin.

     Useimmiten osaamme luovia sopivasti kivien välistä. Pieniltä kolhuilta ei koskaan pysty suojautumaan täysin. Joskus kuitenkin törmäys kiveen kovassa virrassa aiheuttaa pahojakin vuotoja veneeseen. Vesi tunkeutuu sisään ja vene alkaa uppoamaan. Suvannossa otat rannan pajukoista kiinni ja  nouset rannalle tarkastelemaan vaurioita. Pienet pystymme paikkaamaan, ainakin osittain, mutta joskus tulee niin isoja vuotoja, että niiden paikkaaminen on mahdotonta.

     Miksi sitten on niin vaikeaa väistellä näitä karikoita? Yksin eläessä se onkin melko yksinkertaista. Suhteessa mukana on aina toinenkin muuttuja, joka pitäisi osata ottaa huomioon. Tämä muuttuja kuitenkin ei ole vakio, vaan elää tilanteen mukaan. Siksi ennakointi on vaikeaa, vaikka kuinka yrittäisi parhaansa.

     Koskaan ei tiedä, mistä päin huomenna tuulee..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti