Itsenäisyys

     Kevätaurinko paistoi tosi komeasti ja olisi mukava istua pilkillä. Ehdotin kotona, että lähdetäänkö joelle kokeilemaan, olisiko kala syönnillä. Puolisoni ei lämmennyt ajatuksesta, mutta sanoi että voisin mennä yksin, jos haluan.

     

     Pakkasin kelkan kyytiin pilkkivehkeet ja ajoin vähän matkan päähän. Nautin hienosta kelistä pari tuntia ja kun kalaa ei kuulunut, lähdin ajelemaan takaisin päin. Kotiin tultuani, tunnelma oli muuttunut kylmäksi  ja kireäksi. Kysyessäni, mistä nyt kiikastaa, sain vastaukseksi, että olin taas ajatellut vain itseäni ja jättänyt hänet yksin kotiin. Ehdotukseni yhteisestä ulkoilusta ei kiinnostanut, mutta en olisi sanut itsekään lähteä, vaikka hän lupasi mennä. Eikä ehdotusta muusta tekemisestä tullut.

     Tämä ei onneksi tapahtunut äskettäin, mutta on hyvä esimerkki, millaista meillä on ollut aiemmin. Tilanne on onneksi muuttunut todella paljon parempaan suuntaan. Suhteen aikana kumpikin osapuoli hakee paikkaansa ja rajoja, missä kohtaa toinen reagoi. Yleensä vahvempi osapuoli sitten asettuu "pomon" asemaan. Tätä johtajuutta ei välttämättä edes huomaa. Asetelma voi olla hiuksenhieno ja sovittelevampi puolisko yleensä taipuu vahvemman tahtoon riitoja välttääkseen.

     Itsenäisyys on meille kaikille tärkeä. Jokaisella pitää olla vapaus tehdä asioita joista pitää. Tämän luulisi olevan itsestään selvä asia. Mutta valitettavan monesti niin ei ole. Voimakastahtoisempi yrittää saamaan heikomman oman tahtonsa alle. Eikä hän välttämättä itse edes tajua sitä. Pahinta kuitenkin on toisen tietoinen alistaminen. Jos sitten toinen laittaa kunnolla vastaan, eikä kummallakaan ole haluja joustaa, kriisi on valmis

     Suhde pitäisikin olla kahden yksilön jatkuvia kompromisseja. Molempien pitäisi pystyä joustamaan ja olemaan toiselle mieliksi terveellä tavalla. Parisuhteessa pitäisi osata ajatella asioita me-muodossa. Tämä taito on joillain syntyjään, mutta yleensä se tulee suhteen edettyä tarpeeksi pitkälle. Osa ei kuitenkaan koskaan opi tätä, eikä heidän suhteensakaan ole kovinkaan onnellisia ja pitkiä.  Me - ajatuksena ei luulisi olevan kovin vaikeaa.

     Silti molemmilla pitäisi olla oma aikaa. Omien kavereiden ja sukulaisten kanssa oleilua, mahdollisuus omiin harrastuksiin taikka pelkästään hetki aikaa omien ajastustensa keskellä. Tarkoitus ei olekaan olla koko ajan yhdessä. Yksin on mukava olla välillä, mutta vielä paremmalta pitäisi tuntua olla toisen kainalossa. Silloin asiat ovat hyvin ja suhde kunnossa.

     

     

Positiivisia ajatuksia

     Nykyaikana kaikki stressaa kaikkea. Mitään ei  voi tehdä taikka sanoa, ettei vain joku pahoita mieltään. Tällä hetkellä riehuva epidemia lisää osaltaan huolta elämään, jaksamiseen, terveyteen ja talousasioihin. Ilmaston lämpiäminen on toinen suuri huolen aiheuttaja. Hysteriaa lietsotaan koko ajan joka puolelta. Harvoin saa lukea positiivisia uutisia.

     Kannattaa pyrkiä silti ajattelemaan asiat aina positiivisesti. Ilmastonmutoksia on ollut läpi maapallon historian. Kaikista on selvitty. Korona puolestaan on saanut esimerkiksi liikenteen päästöt tippumaan todella paljon. Samalla kansakunta on yhtenäistynyt kriisin keskellä.

     Lähin jokaista itseään koskeva muutos, on se sitten hyvä tai huono asia, on keskinäisen kanssakäymisen lisääntyminen. Ylimääräinen meneminen on vähentynyt ja on mahdollista viettää enemmän aikaa puolison ja perheen kanssa. Monessa taloudessa tästäkin tulee kriisiä, kun ei olla totuttu jatkuvaan yhdessäoloon. Yhdessä oleminen ahdistaa.

     Tilannetta kannattaa kuitenkin hyödyntää niin paljon kuin on mahdollista. Perheen kanssa touhuaminen on aina mukavaa ja varsinkin kontakti puolisoon on erityisen tärkeää.  Yhdessä tekeminen ja pelkästään yhdessä oleminen, lujittaa suhdetta. 

     Nyt kannattaa alkaa hakemaan toisesta hyviä puolia, vaikka tilanne onkin räjähdysaltis. Hellyyden lisääminen ei vaadi suuria ponnisteluja. Ohimennen tehty sipaisu, rutistus, pieni pusu, poistavat kireyttä. Viikon kahden sisällä huomaa miltei olemattoman työn tuloksen. Omasta kokemuksesta tiedän. Ja voin erittäin lämpimästi suositella kaikille.

    Vaikka se ensin voi tuntua mahdottomalta, niin sitä pitää sitkeästi jatkaa. Pikku hiljaa lämpö kasvaa ja suojakilvet alkavat haihtumaan. Jonain päivänä huomaat, että istutte sohvalla, toinen tiiviisti kainalossa ja olette kuin uudelleen rakastuneita.

   

   

Pienistä puroista

     Mietin monesti, onko suhde todella niin huono kuin mitä toinen väittää. Koskaan ei muka tehdä mitään yhdessä, ei käydä missään reissussa eikä hellyyttä ole tarpeeksi. Elämä on kuulema tylsää.

     Kuulostaako tutulta? Elämä kulkee pitkälti töitten mukaan. Useimmiten vapaat menevät ristiin. Yhteistä aikaa on välillä oikeasti vaikea järjestää. Se teettää kovasti töitä, eikä jännitteiltä voi välttyä.

     Täältä pohjoisesta on vaikea lähteä lyhyelle lomareissulle etelän suuntaan. Toista on kulkea Norjan puolella. Maisemat ovat hienommat kuin monessa muussa maassa. Viihtyvyys riippuu paljon siitä, mitä arvostaa elämässään. Jos haluaa shoppailla ja bilettää, niin suunta on alaspäin. Jos taas tykkää maisemista ja kulttuurista, niin kannattaa suunnata ylöspäin. Molempia tyydyttävää ratkaisua on joskus mahdotonta löytää, varsinkin jos kyseessä on kaksi melko erilaista yksilöä.

     Asioissa on aina kaksi puolta. Hellyydestäkin voi olla erilaiset käsitykset. Toiselle se voi tarkoittaa jatkuvaa palvontaa, lahjoja ja matkoja. Toiselle riittävät kaikki ne pienet päivittäiset huomionosoitukset, jotka annetaan normaalissa arjessa. Halaukset, koskettelut, suukottelut, vieressä oleminen, asioista huolehtiminen...

     Ympärillä olevia pariskuntia pitkään seuranneena, on silmään pistänyt sellainen seikka, että se mitä itseltä löytyy hellyyden saralla, puuttuu monilta kokonaan. Riitelyt, nälvimiset ja rumasti toiselle puhumiset ovat monessa talossa jokapäiväistä. Tämän kannattaisi jokaisen huomata ennenkuin alkaa syyttelemään kotona omaa puoliskoaan. Usein huomaa, että puolison epävarmuus tulee ilmi juuri tuollaisissa hetkissä. Varsinkin, jos tuttuja pareja eroaa lähipiirissä.

     Aina pitäisi muistaa vanha sanonta: pienistä puroista ne suuretkin virrat syntyvät. Usein huomaattomistakin eleistä koostuvat pienet asiat ja teot, pitävät suhteen perustukset lujina. Vahva kivijalka kestää melkoisetkin järistykset.

     Nyt viimeistään kannattaa aloittaa suhteen peruskorjaukset ja niiden ylläpitäminen, ennen kuin  kevättulvat tulevat ja vievät kaiken mennessään.